perjantai 28. maaliskuuta 2014

Katumus

Ei mennyt päivääkään, kun Aleksi otti taas yhteyttä minuun.
Olin iloisesti yllättynyt, kun hän pyysi päästä käymään illalla.
Mietin pitkään mitä vastaisin, sillä tiesin mitä se tarkoittaisi.
Pitkän mietinnän päätteeksi, annoin hänelle luvan tulla käymään.

Heti  luvan annettuani, aloin katua sitä.
En ymmärtänyt katumukseni syytä, sillä minähän pidin Aleksista, olisin halunnut olla hänen kanssaan koko ajan.
Pian katumukseni hälveni, ja pystyin keskittymään muihin juttuihin.

Soitin kaverilleni, ja pyysin häntä näkemään seuraavana päivänä, jotta voisin kertoa hänelle kaiken minusta ja Aleksista.
Kerroin hänelle aina kaiken, ja hän minulle.
Olimme parhaimpia ystäviä.

Aika tuntui kuluvan todella hitaasti.
Kunnes yht'äkkiä sain viestin; 'n.tunti niin olen sielä.'.
Viesti oli Aleksilta.
Jännitin todella paljon Aleksin tuloa.
Tunti tuntui kuluvan nopeasti.

Vihdoin hän tuli.

Tunsin kuinka sydämmeni alkoi pomppailla.
Tunsin kuinka jalkani meinasivat pettää alta.
Tunsin kuinka hän halasi minua.
Tunsin kuinka hän suuteli minua.

En olisi tahtonut päästää irti hänestä, mutta meidän täytyi mennä sisälle.
Sisälle päästyämme, Aleksi kipitti heti huoneeseeni, ja minä seurasin perässä.
Katsoimme taas erästä ohjelmaa, ja makasimme sängyssäni.
En pystynyt keskittymään mihinkään, kun mielessäni pyöri  vain mitä tulee tapahtumaan, vai tuleeko mitään.

Puolitoistatuntia myöhemmin, Aleksi laittoi läppärini syrjään, ja kahmaisi minut syliinsä.

Suutelimme intohimoisesti.
Hetken kuluttua Aleksi käänsi minut selälleen, ja alkoi liu'uttaa kättänsä vartaloani pitkin.
Tunsin kuinka hänen lämmin käsi meni paitani alle.
Tunsin kuinka hänen kätensä hyväili rintojani.
Aleksi katsoi minuun, emme sanonut sanaakaan, hymyilimme vain, ja suutelimme.
Aleksin käsi vaelteli samaan aikaan ympäri kehoani.
Kunnes taas huomasin, mitä hän yritti.

Ne kirotut housun napit!

Minulla oli vain muutama sekunti aikaa päättää, annanko sen tapahtua.
Annanko hänen avata ne.

Ennen kuin kerkesin päättämään mitään, tunsin hänen kosketuksensa, lähempänä kuin koskaan.
Niin lähellä, ettei lähemmäksi pääsisi.
Jännitykseni takia, en oikein pitänyt siitä.
Hetken päästä kuitenkin pystyin jopa nauttimaan siitä.

Kun Aleksi näki minun nauttivan siitä, hän alkoi riisumaan housujani.
En halunnut kieltää häntä, sillä pelkäsin, että menettäisn hänet lopullisesti.
Joten annoin hänen jatkaa.
Kun housuni olivat poissa, otti hän pois myös omansa.
Sisälläni kihelmoi.
Suutelimme ja tunsin hänet sisälläni.
Se hetki oli yhtäaikaa ihaninta ja pelottavinta elämässäni.
Se hetki tuntui hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti